Hippu Pintilä: Psyykkinen valmennus
Vuoden 2022 ensimmäinen blogivieraani on Tampereella asuva Hippu Pintilä. Haastattelumme teemana on psyykkinen valmennus.
Hipun juuret ovat Porissa. Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa psykologiaa, koska on aina ollut kiinnostanut ihmisestä, kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja miten ihmisten hyvinvointiin voi vaikuttaa. Työuransa aikana Hippu on opiskellut jatkuvasti ja hän on kouluttautunut mindfulness-ohjaajaksi, personal traineriksi, työnohjaajaksi, urheilupsykologiksi ja ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi.
Hipulla on lähes 30 vuoden kokemus organisaatioiden, henkilöstön ja yksilöiden kehittämisestä sekä organisaation sisällä että ulkopuolisena sparraajana.
Tervetuloa Hippu
Miten määrittelisit ja kuvaisit, mitä on psyykkinen valmennus?
- Psyykkinen valmennus on itsetuntemuksen kehittämistä, omien vahvuuksien tunnistamista sekä menestymisen haasteiden pohdintaa ja niihin ratkaisujen hakemista.
- Se on mielen treenaamista ja vahvistamista, jolla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi elämän tasapainoon, hyvinvointiin, jaksamiseen tai suorituksissa onnistumiseen.
Toimit muun muassa urheilijoiden psyykkisenä valmentaja. Miksi urheilijat tarvitsevat sitä ja mitä se on konkreettisemmin?
- Urheilijat lähtevät usein hakemaan apua psyykkisestä valmennuksesta, kun heille tulee ongelmia suoritustensa kanssa tai he loukkaantuvat. Usein lähdetään liikkeelle yhdestä tilanteesta tai asiasta, joka urheilijaa vaivaa. Tällainen voi olla esimerkiksi kisajännitys tai suoritusten ailahteleminen.
- Psyykkisen valmennuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole keskittyä vain yhteen tilanteeseen ja siitä suoriutumiseen, vaan yleensä lähdetään työskentelemään kokonaisvaltaisemmin. Eli tutkitaan yhdessä mielen toimintaa eri tilanteissa esimerkiksi sitä, mikä motivoi, mitkä harjoitteet tukevat keskittymistä, mikä lisää urheilijan itsetuntemusta tai millaista itsepuhetta hän käyttää. Usein haemme onnistumisen avaimia ja työstämme keinoja pettymyksien käsittelyyn.
- Työn alla voi olla myös oikean vireystilan hakeminen. Esimerkiksi, ettei tule turhaa jännittämistä ja että saa parhaan irti itsestään. Välillä teen urheilijan kanssa työtä ihan junnuikäisestä ammattilaisuuteen asti tukien hyvinvointia ja onnistumista, välillä taas tietyssä hankalassa hetkessä apuna ollen.
Voitko kertoa jonkin esimerkin psyykkisen valmennuksen vaikuttavuudesta?
- Esimerkkejä on niin paljon. Vaikkapa kuinka ammattijalkapalloilijaa jännitti kentälle meneminen peleissä ja siksi hän alisuoriutui ja mietti koko uransa lopettamista. Saimme kiinni siitä, mistä jännitys johtui. Löysimme keinoja, miten jännitys saatiin hälvenemään ja sen myötä ura jatkumaan. Toinen esimerkki on, kuinka voimannostaja sai parhaan keskittymisen kisasuoritukseensa ilman, että mikään häiritsee sitä ja pystyi voittamaan maailmanmestaruuden.
- Kolmanneksi mieleeni tulee jääkiekkoilija, joka kärsi useista loukkaantumisista. Hän joutui aina uudelleen kasaamaan uskonsa itseen sekä voittamaan loukkaantumisen pelkonsa ja pystyi jatkamaan ammattinsa harjoittamista menestyksekkäästi. Esimerkkinä on myös koko joukkueen valmentaminen, jossa löydettiin itsetuntemuksen ja toisten tuntemisen kautta nopeasti yhteinen tapa toimia ja menestyä arvostaen sekä hyödyntäen erilaisuutta.
Toimit myös johdon ja esimiesten psyykkisenä valmentajana? Millaisia asiakkaita sinulla on ja millaista valmennusta olet toteuttanut heille?
- Johdon ja esimiestyön valmennuksessa on yleensä kyse oman johtamisen ja johtajuuden kehittämisestä sekä yrityksen paremman tuloksellisuuden tavoittelemisesta tai johtamisen muutoksesta. Tavoitteita työskentelylle voi siis tulla sekä henkilöltä itseltään että yrityksen puolelta.
- Työstämme usein ajattelutapoja ja resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä, harjoittelemme tietoista läsnäoloa ja lisäämme itsetuntemusta. Valmennuksessa on ollut yksittäisistä esihenkilöistä kokonaisiin johtoryhmiin tai koko yrityksen esihenkilöporukkaan. Samoin urheilujoukkueiden johtajat ja valmentajat ovat olleet asiakkaitani.
Millaisena näen suomalaisen työelämän tilanteen ja tulevaisuuden juuri psyykkisen valmennuksen näkökulmasta?
- Viimeisen 10-15 vuoden ajan erilainen sparraminen, coaching ja työnohjaus on lisääntynyt työelämässä. Niiden tarve on lisääntynyt myös etätyön ja pandemian myötä, kun on tarvittu apua jaksaa tässä muutosten alla tai haettu erilaisia keinoja johtaa ja kohdata ihmisiä etänä.
- Muutenkin yksilöllinen valmentaminen ja erilaisiin tilanteisiin avun hakeminen on lisääntynyt, muuttunut hyväksyttävämmiksi ja normaalimmaksi. Apua tarvitaan tällä hetkellä erityisesti ajanhallinnan haasteisiin, erilaisten tilanteiden käsittelyyn, tunnetaitojen kehittämiseen ja valmentavana esihenkilönä toimimiseen.
- Covid-19 on haastanut monella tapaa juuri psyykkistä jaksamistamme ja esimerkiksi pelot ja ahdistuneisuus on lisääntynyt. Eristäytyminen on koetellut perheitä sekä työyhteisöjä, koska meillä on tarve kokea kuuluvamme osana jotain ryhmää. Itse sairaus ja sairastuminen voi myös aiheuttaa psyykkisiä ongelmia, joita on jopa 20 prosentilla sairastuneista. Niistä ylipääsemiseen tarvitaan pitkäkestoista psyykkistä tukea.
Mitä muuta tulee mieleesi haastattelumme päätteeksi?
- Ihminen on mielenkiintoinen psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, jossa ei voida erottaa eri osa-alueita toisistaan. Esimerkiksi urheilijan tai esihenkilön kanssa työskennellessä usein työstämme myös muuhun elämään liittyviä asioita, koska ne vaikuttavat siihen teemaan, jonka kanssa teemme työtä.
- Psyykkinen valmennus vaikuttaakin valmennettavaan kokonaisvaltaisesti ihmisenä eli heijastuu yli sen alueen, mihin apua haetaan. Urheilija on saattanut kertoa löytäneensä keinoja myös lasten kanssa toimimiseen tai esihenkilö kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntymiseen.