Erityisherkkyyttä koulussa ja työelämässä – kaksoistunnistamisen tärkeyttä
Viimeisen kahden viikon aikana olen pitänyt kaksi hyvin mielenkiintoista etäluentoa erityisherkkyydestä. Ensimmäinen käsitteli lasten ja nuorten erityisherkkyyttä ja mitä se merkitsee koulun toimintaympäristössä. Jälkimmäisessä teemana oli erityisherkkyys työelämässä ja tarkemmassa käsittelyssä oli erityisherkkien uraohjaus ja -valmennus.
Elaine Aronista monipuolistuvaan tietoon
Erityisherkkyystieto on vähitellen levinnyt Suomessa alkuvuosien painopisteen ollessa yleistiedon jakamisessa. Erityisherkät ovat esimerkiksi tehneet Elaine N. Aronin kehittämän testin ja sen avulla tunnistaneet oman erityisherkkyytensä. Testin ja yleisinformaation avulla moni on ymmärtänyt paremmin ja syvemmin temperamenttinsa. Se puolestaan on edesauttanut oman erityisyyden ja ainutlaatuisuuden hyväksymistä ja samalla voimaantumista.
Vähitellen erityisherkkyyteen liittyvä tieto on monipuolistuminen. Kyse on jonkinlaisesta evoluutiosta, kun perustiedon lisäksi on tarvetta tunnistaa erityisherkkyyden vaikutus eri inhimillisen elämän ja toiminnan alueilla. Tärkeäksi tulee pohtia ja tulkita erityisherkkyyden sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Nuo kaksi pitämääni luentoa ovatkin konkreettisia esimerkkejä laajentuvista näkökulmista erityisherkkyyden mosaiikkiin. Yhteiskuntatieteilijänä ja etnologina juuri tämä motivoi minua erityisherkkyyteen liittyvien koulutuspalveluiden tarjoamiseen.
Kaksoistunnistamisella lisää hyvinvointia
Toin luennoilla esille itse oivaltamani ilmaisun ”erityisherkkyyden kaksoistunnistaminen”. Tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi työelämässä on tärkeää tietysti se, että työntekijä tunnistaa oman erityisherkkyytensä. Silloin hän oivaltaa, miksi ja millaisissa tilanteissa hän työtä tehdessään kuormittuu ja väsyy. Yhtä lailla on tarpeellista se, että työelämässä esimiehillä ja johtajilla on tietoa erityisherkkyydestä, jolloin he voivat tunnistaa esimerkiksi työntekijän tarpeen tehdä omassa rauhassaan työtään. Näitä kysymyksiä käsittelee Pia Rockström monipuolisesti uudessa kirjassaan. Vastaavasti koulussa opettajan tieto erityisherkkyydestä auttaa häntä ymmärtämään erityisherkän koululaisen varovaisuuden uusissa tilanteissa ja virheiden välttämisen.
Meneillään olevassa erityisherkkyyteen liittyvässä kirjaprojektissani eräs haastateltu kertoi poikansa erityisherkkyydestä. Esikoulun loistava opettaja antoi hieman pelokkaan pojan olla rauhassa eikä pakottanut tätä aktiivisuuteen. Tuollainen on mainio esimerkki erityisherkkyystietoon liittyvästä koko ajan laajenevasta viisaudesta, jolloin kaikkien hyvä toteutuu. Kun erityisherkät voivat hyvin, kaikki voivat hyvin.
Kirjallisuutta
Elaine N. Aron (2015). Erityisherkkä lapsi.
Pia Rockström (2020). Sensitivt ledarskap. Möt det nya sättet att leda i tolv intervjuer.