Pyhiinvaelluskeskukseen tutustumassa
Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus avattiin 1.6.2021 Turun tuomiokirkon tiloihin. Tuomiokirkon yksi kappeli, Pormestarin kuori, on muuntunut pop-up-tyyppisesti pyhiinvaellustoiminnan informaatiopaikaksi. Keskuksen perustaminen on osa Turun kaupungin ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteistä pyhiinvaellushanketta (2020 – 2022), jonka tavoitteena on kertoa pyhiinvaelluksesta ja tehdä suomalaisia pyhiinvaelluksia tunnetuksi.
Kävin tutustumassa keskiviikkona, 23.6.2021, pyhiinvaelluskeskuksen tiloihin ja toimintaan. Tuomiokirkko luo hyvän kehykset keskukselle. Paikka henkii rauhaa, levollisuutta ja johdattaa mielen asettumiseen. Itsestäni tuntui siltä kuin pyhiinvaelluskeskuksessa olo olisi jo itsessään ollut pieni pyhiinvaellus.
Kappelin tila on toimiva ja se on kalustettu sohvaryhmillä ja sisustettu pyhiinvaeltamiseen liittyvillä sisustuselementeillä. Tarjolla on tietoa monin muodoin eli kirjoin, esittein ja kartoin. Henkilökuntaa on useana päivänä viikosta paikalla ja he vastaavat kysymyksiin ja kertovat pyhiinvaeltamisen mahdollisuuksista Suomessa ja Euroopassa.
Pyhiinvaelluskeskuksen tarkoitus ja tulevaisuus
Vierailuni aikana minun oli mahdollista tavata Annastiina Papinaho, joka toimii pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkönä. Hän vastasi muutamiin kysymyksiini mielenkiintoista tietoa välittäen ja pyhiinvaelluskeskuksen tulevaisuutta visioiden.
Onnittelut pyhiinvaelluskeskuksen perustamisesta. Miten toiminta on lähtenyt liikkeelle?
- Kiitos. Ihmiset ovat löytäneet keskuksen hyvin jo parin ensimmäisen viikon aikana. Osa kävijöistä on pyhiinvaeltajia ja pyhiinvaellusverkostojen ihmisiä, joilta voi tulla hyvin spesifejä kysymyksiä pyhiinvaeltamiseen liittyen. He kysyvät vaikkapa suomalaisista reiteistä. Sitten on heitä, jotka ovat tulleet käymään tuomiokirkossa ja ovat iloisen yllättyneesti löytäneet tämän paikan todeten, että ”mikäs tila ja paikka tämä oikein on?”. Monet yllättyvät vaikkapa siitä tiedosta, että jo keskiajalla Suomessa ja Suomesta on ollut pyhiinvaellusreittejä.
- Osa haluaa tutustua paikkaan omassa rauhassa ja osa jää pidemmäksi aikaa keskustelemaan. Yllättävän paljon on lähtenyt esitteitä kävijöiden mukana, kun tulijat eivät välttämättä ole tienneet entuudestaan mitään pyhiinvaeltamisesta. Yllätys on ollut myös se, miten paljon täällä on käynyt lapsiperheitä. Lapset huomaavat tämän tilan erilaisena ja jäävät vaikkapa värittämään. Pyhiinvaelluskeskus ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ovatkin tuottaneet materiaaleja lapsille.
Miten pyhiinvaelluskeskuksen toiminta jatkuu kesän jälkeen?
- Kesän aikana tutkitaan, miten ihmiset ovat löytäneet tämän paikan. Kerätään tietoja kävijöistä ja saamme käyttöön palautekyselyn, jossa kysytään muun muassa heidän mielipidettään pyhiinvaelluskeskuksen pysyvästä paikasta. Tämä paikka onkin meille erinomainen kokeilu ja näiden ensimmäisten viikkojen aikana olemme saaneet tosi rohkaisevaa palautetta. Myös Museoviraston palaute on ollut myönteistä, kun kyseessä on kulttuurihistoriallisesti merkittävästä kohteesta.
Millainen pyhiinvaelluskeskus voisi olla kymmenen vuoden kuluttua vuonna 2031?
- Toivoisin, että se olisi monitoimijainen keskus, eräänlainen kotipesä. Olisi erilaisia käyttäjiä ja erilaisia toimijoita. Paikka, johon olisi helppo tulla ja jossa olisi erilaisille kohderyhmille erilaisia toimintoja. Sieltä voisi myös lähteä eri reiteille joko omatoimisesti tai sitten ohjatusti. Siellä olisi kahvila tai ravintola ja siellä voisi järjestää tilaisuuksia ja koota ihmisiä yhteen. Relevanttia ei ehkä enää ole se, että rakennettaisiin jotakin suurta pyhiinvaelluskeskusta vaan käytettäisiin erilaisia jo olemassa olevia tiloja ja kutsuttaisiin mukaan erilaisia kumppaneita. Jos se olisi tuomiokirkossa tai tässä lähellä, läheltä löytyisi erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Ei tavoiteltaisi sitä, että itse järjestettäisiin kaikki. Pyhiinvaelluskeskuksia voitaisiin perustaa myös muilla paikkakunnilla Suomessa.
Millaista pyhiinvaellustoiminta on tulevaisuudessa?
- Tulevaisuudessa ihmiset lähtevät pyhiinvaelluksille myös täällä Suomessa eri syistä ja erilaisin motivaatioin. Voisi siis olla erilaisia vaihtoehtoja pyhiinvaellusten toteuttamiseen eri seurakuntien alueilla. Tämä tarkoittaisi vaikkapa erilaisia pyhiinvaelluksien teemoja. Keskeistä on kuitenkin mahdollisuus pysähtyä ja antaa merkityksiä elämälleen. Se tuo aina lähemmäs itseä, avaa aisteja ja kysymyksiä siitä, että ”kuka oikein olen, mikä on paikkani ja mihin olen menossa elämässäni?”. Kyse on eksistentiaalisista, syvistä kysymyksistä, joita on jaettu eri uskonnoissa ja eri traditioissa. Jos on kyseessä olisi ohjattu vaellus, niin miten sitä rytmitetään siunauksin, hartauksin ja rukouksin. Tai kyseessä voi olla kunkin oma mielen vaellus, jolloin hiljaisuuden annetaan puhua.
Suomalaiset pyhiinvaellusreitit
Vierailuni pyhiinvaelluskeskuksessa oli täydellinen, kun sain keskustella myös Kalle Elonheimon kanssa. Hän toimii kappalaisena Paimion seurakunnassa Sauvo-Karunan kirkkoalueella. Kalle Elonheimo toimii myös puheenjohtajana Jaakontien ystävät yhdistyksessä, jonka tehtävänä ja tarkoituksena on edistää pyhiinvaelluksia Pyhän Jaakon tiellä Suomessa ja Espanjassa (Camino de Santiago) neuvomalla pyhiinvaelluksia suunnittelevia. Kalle Elonheimo kertoi minulle kahdesta keskeisestä suomalaisesta pyhiinvaellusreitistä.
Pyhän Henrikin tie
- Pyhän Henrikin tie on kokonaisuudessaan 140 kilometrin mittainen Kokemäeltä Turkuun. Alkuperäinen reitti (Sant Henrikin tie) on kulkenut piispa Henrikin surmapaikalta Köyliöstä Nousiaisiin ruumissaaton mukaisesti hänen ensimmäiselle hautapaikalle. Reitin toinen osuus puolestaan kulkee Turun tuomiokirkolta Nousiaisten kirkolle.
- 1950-luvulla katolinen kirkko alkoi järjestää toivioretken, joka päättyi muistomessuun Köyliön Kirkkokarilla juhannusta edeltävänä sunnuntaina. 1970-luvulla saatiin merkittyä reitti koko sen matkalta. 1980-luvulla katolinen nuoriso alkoi vaeltamaan reitillä ja 1983 toteutui ensimmäinen ekumeeninen pyhiinvaellus, joka järjestetään nykyisin vuosittain reitin jollakin osalla. Pyhän Henrikin Pyhiinvaellusyhdistys edistää vaellustoimintaa välittämällä tietoa reitistä ja järjestämällä ohjattuja vaelluksia. Pyhän Henrikin reitin tunnettavuutta ja käyttöä edistäisi reitin varren palveluiden eli ruokailu- ja majoituspalveluiden lisääntyminen.
Pyhän Jaakon reitti
- Pyhän Jaakon reitti kulkee Rengosta Turkuun ja sieltä Rymättylään. Reittiin liittyvä toiminta aktivoitui parikymmentä vuotta sitten. Rengossa on Pyhän Jaakon kirkko ja siellä oli jo aiemmin järjestetty pienimuotoisia vaelluksia. Vuonna 2002 Jaakon päivänä siellä pidettiin Jaakontien ystävien yhdistyksen perustava kokous.
- Yhdistyksen ensisijaisena tarkoituksena on edistää pyhiinvaelluksia Pyhän Jaakon tiellä sekä Suomessa että Espanjassa jakamalla tietoa omaa pyhiinvaellustaan suunnitteleville. Konkreettisena toimintamuotona yhdistys kirjoittaa passeja Camino de Santiagon reitille vaeltamaan lähteville. Enimmillään passeja on kirjoitettu yli 700 yhden vuoden aikana.
- Yhdistys on uudelleen merkinnyt reitin Turun tuomiokirkolta Rymättylän Pyhän Jaakobin kirkolle. Koko reitille Rengosta Turkuun ja sieltä Rymättylään on laadittu myös mobiilisovellutus.
Pyhiinvaelluskeskus on oivallinen kesän matkailun kohde. Suosittelen lämpimästi.
Hyvää juhannusta.