Saadakseni kirjaa varten aineistoa konserteissa käynnit muodostivat eräänlaisen perusinformaation. Kerron tässä blogissa, millaisissa konserteissa kävin ja millaisia havaintoja niissä tein. Mutta lähdetään liikkeelle lippujen hankinnasta.

Lippujen hankinnat

Eventim on iso saksalaisen lippupalvelu, joka myy lippuja vuosittain yli 200 000 tilaisuuteen ja tapahtumaan. Se on alallaan Euroopan suurin. Ostin kaikki konserttilippuni kyseisestä palvelusta. Hakusanalla ”schlager” oli helppoa löytää ja rajata päivämääriä, millaisia konsertteja ja missä oli tarjolla oman aikaraamitukseni kehyksessä.

Kuvassa näkyy osa lipuista. Helene Fischerin konsertin lippu oli kallein, mutta kyseessähän on Saksan suosituin laulaja ja konsertti kokonaisuudessaan kesti lähes kolme tuntia. Suosituimmat laulajat tekevät omia kiertueitaan ja niiden lippujen hinnan ovat myös kalleimpia. Halvin oli Löbaun Das grosse Radio Schlagerparadies Sommer-Open-Air-tapahtuman lippu. Sen kesto oli kahdeksan tuntia ja esiintyjiä oli 17. Edullinen hinta suhteessa kestoon selittyy sillä, että järjestäjänä oli Radio Schlagerparadies.

Yksi ongelma liittyi lippujen saantiin. Suomeen ja muistaakseni saksankielisen Keski-Euroopan ulkopuolelle muihinkaan maihin ei voinut ostaa pdf-lippua. Tämä tarkoitti sitä, että lippu toimitettiin kotiin postikuljetuspalveluna eli kotiovelle saakka. Asun kerrostalossa, jonka ulko-ovi on aina lukittuna ja oven pielessä on asuntokohtaiset summerit. Kun en ollut kotona, lipun tuoja ei siis päässyt luovuttamaan lippua. Ensimmäisellä kerralla lippu palautui Saksaan, josta se sovitusti postitettiin noutopaikkaan täällä Tampereella.

Tuon kokemuksen myötä opin suunnittelemaan optimaalisen lipun ostoajan siten, että tiesin olevani kotona jokseenkin varmasti lipun saapuessa muutamien päivien kuluttua. Tuo vanhahtavalta kuulostava käytäntö koski vain Eventimiä. Kun olen ostanut teatteri- yms. lippuja, pdf-mahdollisuus on toiminut normaalisti.

Yksi konsertti - itävaltalaisen Melissa Naschenwengin Nürnbergin konsertti - ei toteutunut. Sain tietysti rahani takaisin. Mutta oma kuvionsa tässäkin oli. Ensin piti ilmaista halu saada maksettu summa takaisin. Sen jälkeen sain printattavaksi varsinaisen korvauslomakkeen, joka piti allekirjoittaa ja postittaa. Sähköisesti asiaa ei siis voinut hoitaa. Näin asiat hoituvat Saksassa, hieman kankean vanhahtavasti.

Isoja ja pieniä konsertteja

Edellä tuli jo esille, että Löbaussa esiintyjiä oli todella runsaasti. Toinen pitkäkestoinen suurkonsertti oli Mannheimissä pidetty Die Schlagernacht des Jahres, jossa oli 14 esiintyjää. Paikkana oli iso SAP-Areena, jossa katselijoita oli yli 10 000 eli yleisömäärältään tämä oli suurin tapahtuma.

Mannheimissa esiintyjät olivat suosituimpia schlagerlaulajia. Heidän musiikillinen tyylinsä oli tämän ajan valtavirtaa eli pop-schlageria kuten Eloy de Jong (kuva) ja Anna-Maria Zimmermann, mutta joukossa oli myös kokeneita artisteja omia klassikoitaan esittäen kuten Mathias Reim ja Michael Holm. Yksi esiintyjistä oli Sarah Engels, joka viime viikonloppuna voitti Saksan Euroviisujen karsinnan ja edustaa näin maataan toukokuussa Wienissä kappaleellaan Fire.

Pienin konsertti Monika Martinin konsertti Chemnitzissä, kongressikeskuksen salissa. Paikalla oli muutamia satoja.

Havainnointia konserttitilanteissa

Konserteissa tietysti kuuntelin musiikkia. Mutta se ei ollut kuitenkaan pääasia, sillä tavoitteeni oli tehdä havaintoja monista konserttitilanteissa ilmenevistä asioista ja käytännöistä. Minulla oli mukanani pieni vihko, johon kirjoitin mielestäni mielenkiintoisia asioita ihmisistä, heidän aktiivisuudestaan ja tietysti laulajan toiminnasta. Selkeintä oli aloittaa havainnointi vaikkapa konserttiyleisön ikärakenteesta. Joskus tuntui, että unohdin musiikin kuuntelun ja seuraamisen, kun huomioni kiinnittyi vaikkapa juuri ihmisten reaktioihin.

Havaintojen kannalta Mannheimin ja Löbaun konsertit olivat kuin ääripäät. Mannheimissä istuin ison areenan toiseksi ylimmällä rivillä ja estradi oli todella kaukana. Löbaun kesäkonsertti oli messukeskuksen pihalla, jossa pääsi halutessaan aivan esiintymislavan viereen. Siinä pihalla oli penkkejä ja pöytiä ja ihmiset viettivät leppoisasti kesäpäivää.

Kun laulajat luovat tunnelmaa

Konsertit, laulajat ja yleisöt olivat todella erilaisia. Limbach-Oberfrohnassa, joka on pieni kaupunki Chemnitzin lähellä, esiintyi Die Amigos-duo, jonka muodostavat Bernd Ulrich (syntynyt 1950) ja veljensä Karl-Heinz (1948). Heidän uransa alkoi 1970-luvun alussa. Duo onkin kestosuosikki monine hitteineen. Musiikillisesti kyse on varsin vanhahtavasta schlagerista, joka oli iäkkään konserttiyleisön mieleen. Tunnelma oli rauhallinen, jopa harras.

Mannheimissa esiintyi Mickie Krause. Hän on ensimmäisen sukupolven Ballermann-artisteja. Mallorcan rannoille on muodostunut 1990-luvulta lähtien saksalaisen schlagerin eräänlainen kotipesä. Siitä käytetään tuota Ballermann-nimikettä. Megakokoisissa bilepaikoissa kuunnellaan schlageria, lauletaan mukana, tanssitaan, juhlitaan ja juodaan paljon olutta. Mannheimissa Mickie Krausen ohjelmisto perustui juuri  yleisön laulattamiseen. Siksi laulut olivat selkeitä, yleisölle tuttuja ja sanoitukset toistuvia osuuksia sisältäviä kuten ”la, la, la”-kohtia. Mickie Krausen parinkymmenen minuutin osuuteen sisältyi tietysti oluenjuontiin viittava laulu Geh mal Bier hol´n.

Helene Fischerin kolmituntinen Frankfurtin konsertti tarjosi monenlaista havainnoitavaa. Yksi ja keskeinen oli se, miten Helene Fischer huomioi useita kertoja yleisöään lempeällä tavalla. Erityistä oli lasten huomioiminen. Ensimmäisen osan kuluessa hän puhui lasten kanssa ja muutamia lapsia tuli lavalle, jotka Helene Fischer lopuksi halasi. Toisen osuuden aikana Fischer huomioi papereille ja pahveille kirjoitettuja tervehdyksiä. Hän kiinnitti erityisen huomion belgialaisen tytön tervehdyksen. Tällaisilla välivaiheilla Helene Fischer hengähtää itse ja luo samalla läheistä kontaktia yleisöönsä. Tuo lasten huomioinen kertoo myös siitä, että Fischerin on myös lasten suosikki ja kyseessä on koko perhettä yhdistävää musiikkia.

Neljäs esimerkkini ei liittynyt konserttiin, sillä kyseessä oli musiikkiteatterin esitys. Dresdenissä toimii Boulevard theater Dresden. Helmikuussa 2025 heidän ohjelmistossa oli Mädelsabend-niminen näytös eli siis ”tyttöjen ilta”. Esitystä mainostettiin ilmaisulla ”Die Musikkomödie mit den grössten Hits”.  Esityksessä neljän naisen ja kahden miehen kokoonpano tarjosi monipuolisen kattauksen (yhteensä 39 kappaleen versiot), saksalaisen kevyen musiikin hittejä myös nostalgisine elementteineen. Yleisö tunnisti kappaleet ja he nousivat seisomaan suosikkikappaleidensa aikana laulaen innolla ja suurella sydämellä. Tunnelma vain kohosi loppua kohden.

Nämä neljä esimerkkiä kertovat konserttitilaisuuksien erilaisuudesta ja laulajan ja yleisön välisestä vuorovaikutuksen toteutumisen variaatioista. Olikin todella mielenkiintoista seurata, miten ammattitaitoiset laulajat kontaktoivat yleisönsä kanssa. Löbaun ja Mannheimin suurkonserteissa kunkin osuus oli vain 20–25 minuuttia, jonka kuluessa tai paremminkin aivan alusta alkaen yleisö on niin sanotusti otettava haltuun. Siinä he todellakin onnistuivat, koska kyseessä olivat schlagermusiikin todelliset ammattilaiset.

Musiikillisia kohokohtia

Tietysti olen myös nauttinut musiikista. Kun schlager noissa konserteissa on ollut erilaista ja vaihtelevaa, erottuu itselle mieleen jäänyt ja mieluisa musiikki ja niitä esittäneet laulajat. Listaan tähän muutamia parhaita hetkiä:

• Frankfurt (10/2023) Helene Fischer: Atemlos durch die Nacht: Tämän vuosituhannen suurin schlagerhitti.
• Leipzig (10/2023) Nino de Angelo & Sotiria: Memento Mori: Nino on niin rock.
• Mannheim (3/2024) Oli.P: Flugzeuge im Bauch. Rap-elementtejä ja toimii.
• Löbau (6/2024) Tanja Lasch (kuva) DDR-Schlager-Medley: sisälsi alun perin Ute Freudenbergin esittämän Jugendlieben (suosikki schlagreitani) osan.
• Leipzig (10/2024) Vicky Leandros: Ich liebe das Leben. Kansainvälisen artistin suurin saksalainen hitti.

Kyllääntymistä konsertteihin

Etnografisessa tutkimuksessa käytetään ilmaisua aineiston kyllääntyminen. Eli tutkija on saanut riittävästi tietoja. Oma projektini ei ole ollut tutkimus, vaikka osin juuri noihin konsertteihin liittyen olen toiminut tutkimuksen tekemisen kaltaisesti. Siinä mielessä konserttikokemuksia kertyi riittävästi ja riittävän monipuolisesti. En siis haikaile, että jokin tietynlainen konsertti olisi ollut tarpeellista kokea.

Jos tulevilla Saksan matkoillani löytyy paikkakuntakohtaisesti sopiva schlagerkonsertti, niin miksikäs ei suuntaan sinne. Mutta lipun osto kyllä perustuisi harkintaan eli kyllääntymiseen liittyi myös osin kyllästymistä.

Kirjani julkaiseminen lähestyy. Kirjoitan vielä yhden blogin, jossa lyhyesti kerron schlagerin monipuolisuudesta ja erilaisista suuntauksista. Joten:

Bis Später

Bannerikuva: Löbau, Messepark 23.6.2024. Das grosse Radio Schlagerparadies Sommer-Open-Air.