Blogin vieraspöytä: Jari Kiirla

Vuoden 2025 ensimmäinen blogivieraani on Vantaalla asuva Jari Kiirla. Viime vuoden lopulla Jari valmistui filosofian praktikoksi.

Jari on  asunut pääosan elämästään Helsingissä tai sen vieressä. Hän varttui nelihenkisessä perheessä ja nykyisin Jarilla on kaksi täysi-ikäistä lasta. Jari opiskeli tietoliikenneinsinööriksi ja myöhemmin hän suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon tietoliikennetekniikasta sivuaineenaan oppivan organisaation kehittäminen ja johtaminen.

Jari kiinnostui 20-vuotiaana joogasta ja siitä, mitä me ihmiset olemme. Tällainen ihmettely ja opiskelu on jatkunut läpi hänen elämänsä. Hän onkin perehtynyt useisiin elämänkatsomuksiin ja filosofioihin. Näiden lisäksi Jarin harrastuksiin on kuulunut pianon ja kitaran soittamista sekä liikuntaa eri muodoissa.

Tervetuloa Jari

Valmistuit filosofian praktikoksi marraskuussa. Millaisista opinnoista oli kyse ja mikä oli niiden keskeinen anti sinulle? 

• Filosofian praktiikka on filosofian tuomista käytäntöön. Antiikissa filosofia ei ollut yliopistollinen ammatti tai ajatteluharrastus. Se oli tuolloin  ennen kaikkea elämäntapa. Erilaisiin koulukuntiin sisältyikin oma elämäntapansa. Filosofian praktiikka kurottautuu filosofian kirjoista kohti ihmistä ja hänen tavallista elämäänsä. Tällöin filosofiasta tulee elämänmakuista ja se pyrkii auttamaan kohti hyvää elämää tai ainakin tätä se on minulle.
• Filosofiassa keskeistä ovat kysymykset, joita on kysytty tuhansia vuosia ja niitä on hyvä kysyä aina uudestaan. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi:
  • Mitä on vapaus?
  • Millaista on hyvä elämä?
• Yksin ja yhdessä näitä pohtien voimme tulla viisaammiksi. Lopullisia vastauksia ei tarvitse löytää, mutta jatkuvasti utelias ja kysyvä mieli pitää meidät elossa. Elämästä tulee ihme.
• Käytännöllinen puoli oli opinnoissa hyvin vahvasti elossa. Tutustuimme erilaisiin filosofian praktiikan toimijoihin ja käytänteisiin. Keskustelimme paljon eri teemoista ja erityisesti siitä, mikä tekee filosofian praktiikasta filosofista. Harjoittelimme paljon filosofin vastaanoton pitämistä ja sokraattisien dialogien ohjaamista. Niiden kautta opimme ohjaamaan ryhmäkeskusteluita ja yhden ihmisen kanssa tapahtuvia keskusteluita niin, että filosofisen ajattelua kautta voimme auttaa ryhmää tai yksilöä ajattelemaan uusilla ja monipuolisemmilla tavoilla.

Millainen polku johdatti sinut näihin opintoihin eli miten filosofia ja siihen liittyvät kysymykset ovat sinua kiinnostaneet elämäsi varrella?

• Aloin jo kaksikymmentä vuotiaana kiinnostua filosofiasta ja erilaisista maailmankatsomuksista. Olen tutkinut sekä itäisiä että läntisiä maailmankatsomuksia. Onkin ollut kiinnostavaa huomata, että jo tuhansia vuosia sitten ihmiset ovat olleet hyvin viisaita. Se on oikeastaan häkellyttävää, kun lukee esimerkiksi Platonin, Aristoteleen, Marcus Aureliuksen tai Senecan tekstejä, miten paljon viisautta sieltä löytyy.
• Nykypäivän terapiasuuntauksista monet ammentavat stoalaisten ajattelusta tuomatta tätä tosiasiaa esille. Stoalaiset puhuivat, että mielenrauhan saavuttamisen kannalta on tärkeää olla murehtimatta sellaisia asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Välillä tekisikin mieli sanoa uusista jutuista, että "ei mitään uutta auringon alla". Tällä haluaisin muistuttaa meitä olemaan oikealla tavalla nöyriä ja antamaan kunnian sinne minne se kuuluu, eikä ottamaan sitä itselle toisten oivalluksista.
• Näihin opintoihin minut johdatti Heikki Vuorila. Viisas filosofi ja hieno ihminen, jonka kanssa oli aina ilo keskustella. Olen tuntenut Heikin jo vuosikymmenien ajan ja osallistunut lukuisille hänen luennoilleen ja sokraattisiin dialogeihin. Hän oli toinen vastuuopettaja ja suositteli minulle koulutusta. Ikävä kyllä Heikki poistui maalliselta vaellukseltaan ennen koulutuksen alkua, mutta hän on inspiroinut minua tämän jälkeenkin.

Onko sinulla jokin tietty filosofian osa-alue, joka kiinnostaa ja miksi?

• Hyveet ovat minua erityisesti kiinnostava osa-alue. Hyveet ovat hyvin kohottavia. Ajattelepa vaikka sellaisia hyveitä kuten rakkaus, lempeys, avarakatseisuus tai kiitollisuus. Toisaalta hyveet ovat myös hyvin arkipäiväisiä kuten tarmokkuus, jämäkkyys, ahkeruus ja aikaansaavuus. Sitten on myös ajatteluun ja filosofian kytkeytyviä hyveitä kuten viisaus, järkevyys, älykkyys ja arviointikyky.
• Kaikki hyveet ovat tärkeitä ja niiden pohtiminen kehittää meitä ihmisenä. Ne voivat todella auttaa meitä pääsemään kohti hyvää elämää. Parhaimmillaan hyveissä yhdistyy meidän korkein henkinen potentiaalimme ja maallinen arkinen elämämme. Silloin arkikin on juhlaa.
• Näin vuoden alussa voisi sanoa, että arki voisi parhaimmillaan olla hyveiden ilotulitusta.

Millaista on arjen filosofia elämässäsi?

• Minulla on oikeastaan ollut kaksi tavoitetta filosofian tuomisessa käytännön elämään. Rehellisesti sanottuna en koe vielä onnistuneeni kovin hyvin, mutta parhaani mukaan koitan onnistua paremmin nyt uutena vuotena. Uusi vuosi on mahdollisuus pyrkiä tekemään itsestään vähän parempi ihminen itselleen, läheisilleen ja laajemminkin.
• Ensimmäinen tavoitteeni liittyy juuri hyveisiin. Pyrin tuomaan hyveitä arkeeni yhä enemmän ja enemmän. Tämä onkin loputonta kilvoittelua itsensä kanssa. Tarkoitus ei ole tulla muita paremmaksi tai päästä muiden yläpuolelle. Tarkoitus on kasvattaa omasta arkisesta empiirisestä minästä yhä enemmän sen paremman ja korkeamman minän kaltainen, joka vastaa enemmän sitä todellisempaa minää, jonka voi kokea rauhan ja tasapainon tilassa. Tämä on sellainen henkisen kasvun polku, jota voi kulkea. Minä olen kulkenut sitä kirjeopisto Vian kautta, josta löytyy menetelmä luonteen jalostamiseen loogisen positiivisen ajattelun avulla.

• Toinen tavoitteeni on tuoda filosofinen ihmettely, kysyminen ja ajattelu arkeen. Jos katsomme lapsia, niin voimmee havaita niissä tämän asian. Lapset ihmettelevät monia sellaisia asioita, jotka ovat meille aikuisille itsestään selviä. Lapset kysyvät ja pohtivat. Me aikuiset olemme usein kadottaneet tuon ominaisuuden. Meille asiat näyttäytyvät siten liian selvinä, että vaivautuisimme pysähtymään, kysymään ja ajattelemaan. Kääntöpuolena tästä on se, että kadotamme helposti yhteyden elämän mysteeriin ja elämme elämää suorittaen sitä. Elämänmaku voi kuitenkin löytyä pysähtymisen ja ihmettelyn kautta.

Millaisia käytännöt vinkkejä antaisit lukijoille filosofisiin pohdintoihin?

• Avoimin mielin tuulta päin. Tärkeää on oma ajattelu. Ja filosofiaa on kaikkialla, missä vaivaudutaan pohtimaan asioita, eikä vain filosofian kategorian alla olevissa kirjoissa. Toki filosofian kirjoja on hyvä lukea, mutta myös esimerkiksi kaunokirjallisuudesta ja elokuvista voi löytää paljon filosofiasta pohdintaa ja mikä parasta, ne voivat käynnistää filosofista pohdintaa.
• Eräs minun suosikkini on Tove Janssonin Muumit. Jukka Laajarinne on pohtinut niiden filosofista ulottuvuutta kirjassaan Muumit ja olemisen arvoitus. Suosittelisinkin miettimään, mikä itseä kiinnostaa ja puhuttelee ja lähteä sitä kautta filosofisiin pohdintoihin. Intuitio ohjaa yleensä ihmistä sen pariin, mitä hän tarvitsee.

Olet toiminut luennoitsijana ja fasilitoijana Via-Akatemian Kesäakatemiassa Kerimäellä. Millaisesta tapahtumasta on kyse? Millaisia filosofisia pohdintoja siellä nousi viime vuoden tapahtumassa esille?

• Via-Akatemian kesäakatemia on hyvin lämminhenkinen ja monella tasolla opettava ja rikastava tapahtuma. On ollut ilo olla siellä mukana monina vuosina ja aina se vetää puoleensa. Siellä on luentoja ja työpajoja hyvin monenlaisista aiheista. On ollut jännä huomata, miten varsin erilaisetkin aiheet linkittyvät hienoksi kokonaisuudeksi. Kun lähtee sinne avoimin mielin, voi oppia paljon. On myös paljon mielenkiintoisia keskusteluita ja mukavaa yhdessä oloa virallisen ohjelman ulkopuolellakin. Ja tämä kaikki tapahtuu Suomen suvessa kauniissa kunnostetussa vanhassa pappilassa, Kaukalinnassa, joka itsessään on näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka.
• Viime kesänä olin kahden opiskelukaverini kanssa ohjaamassa sokraattista dialogia aiheella Mitä on hyvä positiivisuus? Sokraattisessa dialogissa jokainen osallistuja saa jakaa ryhmälle aiheeseen liittyvän oman käytännön esimerkkinsä. Sitten niistä keskustellaan ryhmässä ja ryhmä lähtee pohtimaan valittua esimerkkiä tarkemmin. Fasilitaattorit pyrkivät tukemaan ryhmän yhteistä ajattelua ja tukemaan sen laadullisuutta. Sokraattinen dialogi on näin yksi hyvä tapa olla mukana ajattelemassa filosofisesti muiden kanssa.

Miten vielä lopuksi kannustaisit meitä filosofisiin pohdintoihin?

• Jos asioiden pohdiskelu kiinnostaa, rohkeasti mukaan pohtimaan muiden kanssa. Asioita voi pohdiskella kavereiden ja ystävien kanssa tai joskus myös aivan uusien ihmisten kanssa. Sokraattiset dialogit, filocafeet ja muut vastaavat ovat hyviä tilaisuuksia tähän ja niitä järjestävät esimerkiksi Via Akatemia ja Kriittinen korkeakoulu.
• Kun itsellä on mielessä jokin kysymys, voi ottaa yhteyttä filosofian praktikkoon ja mennä hänen vastaanotolleen. Heidän yhteystietoja löytyy netistä. Nyt tammikuussa 2025 perustettu Filosofinen instituutti tulee tarjoamaan filosofian praktikoiden palveluita. Minuun voit ottaa yhteyttä myös Via Akatemian kautta.
• Filosofian praktiikan parissa olen törmännyt sloganiin filosofia kuuluu kaikille. Tämä on täyttä totta. Mitään koulutus- tai tutkintovaatimuksia ei ole siihen, että ihminen alkaa filosofisesti pohtimaan asioita. Ihminen on luontaisesti pohtiva ja filosofoiva otus. On hyvä toteuttaa tätä puolta ihmisyydestä, jotta eläisi täysipainoisemman elämän.
  

  Kiitos Jari mielenkiintoisesta haastattelusta ja filosofisista virikkeistä!